Skip directly to content

Syövän hoidon tulevaisuus

Väestön ikääntyessä syöpää sairastavien määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hoidon huipputasosta pidetään kiinni edistämällä Suomessa tehtävää syöpätutkimusta ja varmistamalla, että potilaat saavat uusia, aiempaa tehokkaampia hoitoja. Tämä on mahdollista taata yhä laaja-alaisemmalla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.

Tulevaisuudessa joukossamme elää yhä enemmän syövän sairastaneita tai sitä edelleen sairastavia. Myös parantumatonta syöpää sairastavan elämästä tavoitellaan nykyistä pidempää ja elämänlaadultaan parempaa aikaa. 

Syöpäpotilaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja hoitojen parantuessa

Uusien syöpätapausten määrä Suomessa on kasvanut jatkuvasti ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan vuonna 2025 syöpään sairastuu jo yli 40 000 ihmistä, kun vastaava luku nykyisin on 32 000. Vastaavasti rintasyöpien määrän odotetaan kasvavan seuraavan lähes kymmenen vuoden aikana nykyisestä 5 000 tapauksesta 6 400 vuosittaiseen tapaukseen. Syöpätapausten lisääntyminen on pääosin seurausta väestön ikääntymisestä. Rintasyövän ikävakioidun ilmaantuvuuden odotetaan kasvavan sekä yli että alle 65-vuotiaiden ikäryhmissä.

Rintasyövän ilmaantuvuus ja tämän ennuste vuoteen 2025 mennessä

Samalla kun syöpäpotilaiden määrä kasvaa, odotetaan syövän hoitotulosten edelleen parantuvan. Syynä tähän ovat yhä yksilöllisemmät hoitokeinot, jolloin sopiva hoito valitaan entistä useammin kunkin syöpään sairastuneen ja hänen tautinsa yksilöllisten tekijöiden mukaan. Vaikka yhä useampi selviää syövästään, rintasyöpätapausten voimakkaasta lisääntymisestä johtuen rintasyöpäkuolemien määrän odotetaan jonkin verran kasvavan nykyisestä 800 vuosittaisesta tapauksesta.

“Onneksi tätä tutkitaan koko ajan. Ehkä se läpimurto vielä joskus tulee.”

Helvi

 

Hoidon huipputasosta pidettävä kiinni

Syöpätapausten määrän kasvu lisää syövän diagnostiikan, hoidon ja seurannan tarvetta, mikä asettaa samalla haasteita voimavarojen riittävyydelle. Eri yhteiskunnan toimijoiden tulee valmistautua suunnitelmallisesti väestön heikentyvään huoltosuhteeseen ja syöpäpotilaiden määrän kasvuun, jotta Suomessa pystytään hoitamaan potilaita kohtuullisin kustannuksin ja hyvin tuloksin myös tulevaisuudessa.

Potilaat on kyettävä hoitamaan ilman turhia viiveitä. Lisäksi potilaiden mahdollisuus saada uusia, innovatiivisia hoitoja on turvattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun myyntilupaviranomainen on arvioinut niiden tehon, turvallisuuden ja laadun. Toisaalta syöpäpotilaiden oireenmukaisen eli palliatiivisen hoidon hyvästä laadusta (ml. elämänlaatu) on huolehdittava kaikkialla terveydenhuollossa ja varauduttava syöpäpotilaiden seurannan kasvavaan tarpeeseen.

Syöpätutkimuksen hyvät edellytykset on varmistettava ilman alueellista jakautumista, jotta jokaisella potilaalla on tasavertainen mahdollisuus osallistua kliinisiin tutkimuksiin – etenkin jos muita hoitovaihtoehtoja on niukasti.

Tarve kansalliselle syöpästrategialle ja syöpäkeskukselle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti vuonna 2009 syöpätautien asiantuntijoista koostuvan työryhmän arvioimaan syövän hoidon tilannetta Suomessa sekä laatimaan ehdotuksia tilanteen parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Työryhmän raportti valmistui vuonna 2010 sisältäen lukuisia ehdotuksia, joiden tavoitteina on vähintäänkin säilyttää hyvät hoitotulokset tasa-arvoisesti koko maassa ja eri väestöryhmissä. Myöhemmin toinen asiantuntijatyöryhmä jatkoi strategiaa laatimalla ehdotuksia toimenpiteistä muun muassa syövän ehkäisyn ja varhaisen toteamisen osalta.

Kansallinen syöpästrategia on jo johtanut edistysaskeliin työryhmän esiin nostamilla kehitysalueilla. Esimerkiksi syöpäpotilaiden hoitoon pääsyä on pyritty parantamaan seuraamalla aktiivisesti viiveitä. Myös alueellisia hoitoketjuja on kehitetty ja palliatiivisen hoidon koulutusta ja erikoisyksiköitä on lisätty.

Vuonna 2012 STM asetti vielä työryhmän (Pääministeri Kataisen hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti) selvittämään mahdollisuuksia perustaa Kansallinen syöpäkeskus, jonka tehtävänä olisi muun muassa edistää maassamme tehtävää syöpätutkimusta sekä turvata syöpäpotilaille laadukas, yhdenvertainen ja kustannustehokas hoito. Hallitus myönsi kevään 2016 kehysriihessä Kansalliselle syöpäkeskukselle nelivuotisen rahoituksen.

Lisää kliinisiä syöpätutkimuksia ja uusia innovatiivisia hoitoja

Kansallinen syöpäkeskus (FICAN) on yksi terveysalan innovaatio- ja kasvustrategian kärkihankkeista ja tulevaisuuden ratkaisu yhteistyön tiivistämiselle, jonka myötä Suomeen voidaan luoda uudenlaisia mahdollisuuksia syöpätutkimuksen edistämiselle, esimerkiksi tutkimusprosessien yksinkertaistumisen ja nopeutumisen ansiosta. Tämä puolestaan edistää potilaiden hoitovaihtoehtojen laajentumista ja aikaistumista. Kansallisessa syöpäkeskuksessa korkeatasoinen tutkimus on osa hoitoa: jokaisella potilaalla on oikeus olla tutkimuspotilas. 

Uusien lääkkeiden tehoa ja siedettävyyttä selvittävät tutkimukset edellyttävät merkittäviä investointeja. Tämä johtaa usein siihen, että maksajan silmin katsottuna lääkehoitojen kustannukset arvioidaan varsinkin alkuun hintaviksi, jopa kalliiksi. Valtion taloudellisen tilanteen heikentyessä säästöjä onkin kohdistettu myös lääkekorvauksiin.

Suomessa syövän hoidon yksikkökustannukset ovat viimeaikaisessa vertailussa matalammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Kustannusten odotetaan kuitenkin yleisesti kasvavan tulevaisuudessa muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. 
Tällä hetkellä sairaalakäyttöön tarkoitetut lääkehoidot (pääosin suonensisäisesti annettavat lääkkeet) saattavat muodostaa ison osan syöpäklinikoiden budjeteista. Vanhempien lääkkeiden patenttien rauettua ja samankaltaisten biologisten lääkehoitojen, biosimilaarien, tultua lähivuosina käyttöön, sairaaloiden on mahdollista siirtää taloudellisia resurssejaan uusille sairaalasta annettaville hoidoille. 

Suun kautta potilaan kotonaan annosteltavaksi tarkoitetut lääkkeet rahoitetaan eri kanavasta kuin sairaalassa annosteltavat lääkkeet. Tällöin Kelan maksama sairausvakuutuskorvattavuus (sv-korvattavuus) on ratkaisevassa asemassa, jotta lääke saadaan osaksi potilaiden hoitoa. Tällä hetkellä sv-korvattavuuden arviointiin käytetty aika on yhä useamman suun kautta annosteltavan syöpälääkkeen kohdalla venynyt kohtuuttoman pitkäksi: lääkkeet ovat päässeet Kela-korvauksen piiriin ja potilaiden käyttöön keskimäärin kahdessa vuodessa.
Yksi ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen on riskinjakosopimukset, joita on voitu solmia Suomessa vuoden 2017 alusta alkaen. Käytäntö on toistaiseksi mahdollinen vuoden 2019 loppuun saakka. Kansallinen syöpäkeskus voinee lähitulevaisuudessa osaltaan nopeuttaa uusien hoitojen lääketieteellistä arviointia valtakunnallisella tasolla. 

Uusien ratkaisujen löytyminen tasavertaisen syövän huippuhoidon takaamiseksi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää: uusien, kalliiden ja entistä pienemmille potilasryhmille tarkoitettujen ’räätälöityjen’ syövän täsmälääkehoitojen määrän odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Siten tiivistä yhteistyötä viranomaisen, poliittisten päättäjien, syövän hoidon asiantuntijoiden ja lääketeollisuuden välillä tarvitaan yhä edelleen.

Lyhyesti

  • Tulevaisuudessa yhä useampi sairastuu syöpään, mutta hoitojen kehittyessä yhä useampi voi myös parantua syövästä. 
  • Suomeen perustetaan Kansallinen syöpäkeskus (FICAN), jonka tehtäviä on mm. edistää syöpätutkimusta ja taata potilaiden laadukas ja yhdenvertainen hoito.
  • Sopimusmenettelyt ovat yksi ratkaisu uusien suun kautta annosteltavien lääkehoitojen nopeampaan saatavuuteen.

 

Viitteitä: 

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6. Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010-2020. Työryhmän raportti. Helsinki: STM 2010. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2971-5.  

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:13. Kansallinen syöpäkeskus – Comprehensive Cancer Center Finland (FICAN). Kansallisen syöpäkeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän raportti. Helsinki: STM 2014. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70274/URN_ISBN_978-952-00-3490-0.pdf?sequence=1.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjaus 6/2014. Syöpätautien asiantuntijaryhmä: Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014 – 2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa. Tampere: THL 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-185-3

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 119/2016. Lausuntopyyntö lääkekorvaussäästöjä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Helsinki: STM 2016. http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lausuntopyynto-laakekorvaussaastoja-koskevasta-hallituksen-esitysluonnoksesta, julkaistu verkossa 25.8.2016.

Sairausvakuutuslaki: Ehdollinen korvattavuus (voimaantulo: 01.01.2017; 6 luvun 6 a § voimassa 31.12.2019 saakka), Sosiaali- ja terveysministeriö, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sairausvakuutuslaki#L6P6a 

Auvinen M, Pro gradu -tutkielma: Market access of oral cancer drugs in Finland: A patient and patient organization view. Ohjaajat: Professori Hanna Lehtimäki, Itä-Suomen yliopisto ja dosentti Juha Laine, Pfizer Oy. Itä-Suomen yliopisto. Helmikuu 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170302/urn_nbn_fi_uef-20170302.pdf